Elokuvat ja niiden viehätys ei ole hävinnyt mihinkään, alkaen mustavalkoisista ja mykistä elokuvista nykypäivän tietokonegrafiikalla tehtyihin remake -versioihin. Elokuvia näkee yhä elokuvateatterissa, ja ne markkinoivatkin itseään elämyksinä. Muutenhan elokuvia voi katsoa nykyään vaikka linja-autossa työmatkalla. On kuitenkin eri asia katsoa valkokangasta kuin tietokoneen – kuten imacin – tai medialaitteen kuvaa. Elokuvat ovat nykyään siellä missä mekin.
Elokuvanäytökset ja elokuvateatterit
Suomen Finnkino esittää noin 40 uutta ulkomaalaista elokuvaa vuosittain, ja elokuvanäytöksillä tavoitetaan noin 50 000 ihmistä kuukausittain. Joka kolmas Hollywood -elokuva on suunnattu yli 35 vuotiaille katsojille. Aikuisväestö, joka on elänyt elokuvien kulta-ajan niiden siirtyessä eri formaatteihin, onkin hyvin laatutietoista yleisöä. Aikuiset käyvät paljon elokuvissa, ja tuovat myös lapsensa elokuviin. Perhe-elokuvia onkin noin 25 % näytännöistä. Lapset ja nuoret ovat ennenkin saaneet vanhempansa kulutuksen pariin, ja elokuvissa käynti onkin mukava elämys koko perheelle.
Kotikatselu ja suoratoistopalvelut eivät suinkaan ole vieneet elokuvateatterin viehätysvoimaa. Päinvastoin. Katsojamäärät ja elokuvamainonta ovat kasvussa. Vuonna 2017 rikottiin useita ennätyksiä mm. kotimaisten elokuvien saralla. Tietysti katsojiin vetoavat ohjelmistoissa olevat uudet elokuvat, joten vuodelta 2019 odotetaan paljon.
Finnkino myös laajentaa toimintaansa, mm. uusilla näytäntösaleilla ja kulttuurinäytöksillä. Eikä Finnkino ei suinkaan ole ainoa Suomessa toimiva elokuvateatteri. Monilla paikkakunnilla on vielä myös yksityisiä teattereita, vaikka niillä ei olekaan helppoa suurien teattereiden puristuksessa. Mm. Helsingissä sijaitseva elokuvateatteri Orion taistelee toimintansa jatkuvuuden kanssa. Tavoitteena olisi kuitenkin saada teatteri toimintaan helmikuussa 2019.
Suoratoistopalvelut
Suoratoistopalvelut tekivät videovuokraamot käytännössä turhiksi. Lähes jokaiselta aikuiselta löytyy useampi älylaite. Suoratoistopalveluilla maksetaan usein kuukausihintaa, ja käytössä on palvelun sähköinen elokuva- ja/tai sarjakirjasto. Sovellusten kautta sisältö on katsottavissa vaikka älypuhelimelta. Myös vuokraamoja on siirtynyt sähköiseen muotoon, jolloin maksat muutaman euron juuri haluamasi elokuvan katsomisesta.
Esimerkkejä tällaisista suoratoistopalveluista on varmasti kaikkien tuntema Netflix. Netflix on noussut huipulle myös omalla tuotannollaan ja keskusteluun nousi myös, ovatko suoratoistopalveluiden tuottamat elokuvat palkitsemisen arvoisia, jos niiden yleisönä on vain suoratoistopalvelun asiakkaat. Netflix säästääkin siinä, että se julkaisee omat tuotantonsa suoraan omalle kanavalleen ilman maailmanlaajuista teatterilevitystä, ennen fyysistä tallennetta ja digitaalista kopiota.
Suoratoistopalvelut ovat hurjan suosittuja, ja ne voivat myös erikoistua tiettyihin tyylilajeihin tai tuotantoihin. Mikäli tulevaisuus tuo kilpailun myötä rajoituksia kirjastojen sisältöihin, herää varmasti pohdintaa palveluiden kuukausimaksamisen ja yksittäisten katsomiskertojen maksujen välillä. Suoratoistopalveluiden miinus katsojille on varmasti myös valikoimasta poistuvat elokuvat. Suosikkia ei ehkä uudestaan enää löydy. Fyysisestä hyllystä ne sen sijaan eivät häviä.
Fyysiset tallenteet
Elokuvia saa kuitenkin myös yhä fyysisinä tallenteina. Uutuuksia julkaistaan lähinnä bluray- ja dvd -julkaisuina. Vanhempia elokuvia löytyy yhä VHS -kasetteina, mutta VHS -laitteita ei ole enää myynnissä, joten niiden toistaminen on ongelmallisempaa. Kuitenkin VHS -laitteita ja -kasettejakin löytyy yhä, vaikka dvd ja bluray ovat siihen verrattuna omaa luokkaansa mm. äänentoiston ja kuvan laadun suhteen. Osa vanhoista elokuvista ei kuitenkaan ole saanut dvd tai bluray julkaisua, joten joillakin VHS -kaseteilla voi olla muutakin kuin tunnearvoa.
Oma elokuvahylly vie kieltämättä tilaa, mutta hyllyssä olevat elokuvat ovat aina katsottavissa. Tietysti elokuvia saa omaksi myös digitaalisena, mutta levyJulkaisut sisältävät usein myös lisämateriaalia, joita fani katselee mielellään.